Akkukäyttöiset moottorisahat ovat tulleet markkinoille jo vuosia sitten ja malleja löytyy useammassa teholuokassa monenlaisille käyttäjille. Markkinoinnissa puhutaan akkukäyttöisten sahojen jopa korvaavan kokonaan polttomoottorisahat, toisaalta vastarannan kiisket mieltävät akkusahat lähinnä kalliiksi leluiksi. Kirjoituksessa listataan omakohtaisia havaintoja ja pohdintoja akku- ja polttomoottorisahojen sekakäyttäjältä joka ei vieläkään ole valinnut puoltaan klassisesta sahamerkkien paremmuutta koskevassa väännössä.
Teho – riittääkö akkusaha ammattilaiselle?
Leikkuutehon osalta tehokkaimmilla akkusahoilla ollaan päästy sinne 50-60 kuutioisten vastaavuuteen, mikä käytännön työssä riittää hyvin moneen. Pienemmillä sahoilla pärjää hyvin vaikkapa ensiharvennuksella, polttopuun teossa tai mökkitonttia raivatessa. Isompitehoiset malli kuten Stihl MSA300 C-O, Milwaukeen tuplakkuinen M18 F2CHS50-0 tai Husqvarnan uusin 550iXP riittävät jo tehoiltaan kookkaampien puiden kaatoonkin. Tähän on päästy akkujen purkausnopeuden kehittymisen myötä, jolloin akusta saadaan suurempi maksimivirta ulos jota tehon kasvattaminen edellyttää. Akkusahan kanssa voi joutua muuttamaan sahaustyyliään hieman vähemmän laippaa painattavaksi, vaikka vääntöäkin löytyy kohtuullisesti.
Paino – onko akkusaha raskaampi?
Kun vertaillaan leikkuuteholtaan vertailukelpoisia sahoja painon suhteen on akkusaha jonkin verran painavampi. Akkusaha itsessään on tietysti kevyt verrattuna polttomoottorisahaan mutta painava akku nostaa kokonaispainon suuremmaksi. Isompitehoisten sahojen kanssa tilanne kääntyy entistä enemmän polttomoottorisahojen hyväksi ja tehokkaat akkusahat ovat varsin painavia. Painonlisäys tuntuu kyllä käsissä pidemmän työpäivän kuluessa. Pienemmissä akkusahoissa kuten esimerkiksi Husqvarrna 542ixpg, painoero vastaaviin bensakoneisiin (esim. Stihl ms 201 c-m) ei tunnu häiritsevältä.
Käyttöaika – kuinka kauan yhdellä akulla pärjää
Aloitetaan käyttöajan arviointi pienellä laskuharjoituksella. Alkylaattibensalla tankatun sahan polttoaineen energiatiheys on noin 9000Wh/kg mikä tarkoittaa että tankillisessa (0,5l) bensaa on energiaa noin 4500Wh. Kun huomioidaan polttomoottorin hyötysuhde 15-20% niin mekaanista ketjua pyörittävää energiaa tankillisessa on noin 900Wh.
Akkujen energiatiheys kennotasolla on 200-250Wh/kg ja kun mukaan luetaan kuoret ja elektroniikka ollaan jossain 150Wh/kg kieppeillä. Esimerkkinä Stihl AP500S akku sisältää energiaa 337Wh ja painaa 1,9kg. Kun sähkömoottorin hyötysuhde on huomattavasti parempi (85-90%) niin näiden perusteella voidaan siis karkeasti laskea että kolme akkua sisältää saman mekaanisen energian kuin tankillinen bensaa.
Luvut vaihtelevat jonkin verran eri sahoilla, mutta kuten sanonta menee, parempi olla suurin piirtein oikeassa, kuin pilkulleen väärässä. Koko ajan raskaasti kuormitettuna AP500S:llä ladattu Stihl MSA300-C leikkaa puuta alle kymmenen minuuttia yhdellä akulla. Mikäli sahaa käytetään kaatamaan muutama pihapuu, ei käyttöaika ole kriittinen mutta täyden päivän tukkisavotta metsässä akkusahalla on aika utopiaa. Tosin niin se nykymetsureille on työlajina muutenkin.
Vastaava ongelma tulee esiin myös jos mietitään raivaussahojen sähköistymistä. Ammattikäyttäjän työpäivän bensankulutus raivaussahalla on 4-5 litraa josta aiemman laskelman suuruusluokkia hahmotellessa voidaan todeta, että tarvittavan akkukapasiteetin määrä ja paino on massiivinen. Tätä kirjoittaessa huhutaan uudesta kiinteän aineen akkutyypistä (solid state) jonka ominaisuuksissa ei ole luotettavia tietoja mutta tavoitellaan 400-500Wh energiatiheyttä. Tämä kasvattaisi energiatiheyttä kaksinkertaiseksi ja olisi toki eduksi myös akkusahoissa.
Kustannukset – kumpi on edullisempi?
Kun vertaillaan niin sanottuja ammattisahoja, joilla sahaaminen on toki kaikille sallittua, niin ilman akkuja toimitettavat runkoversiot maksavat suurinpiirtein saman kuin vastaava bensakäyttöinen saha. Kun muistetaan että usein tarvitaan myös laturi ja mieluiten ainakin pari akkua, muodostuu investoinnin arvo noin kaksinkertaiseksi. Käyttöenergian hinta on puolestaan huomattavan pieni verrattuna erityisesti pienkonebensalla sahaavaan ja käytöstä riippuen alkuinvestoinnin kustannusero tasoittuu ajan myötä. Kovin kummoista huoltoa akkusahat ei edellytä mutta toki mikään laite ei ole ikuinen. Akkuihin investointi tulee vähän halvemmaksi jos tuotekatalogista löytää jonkun muun tarpeellisen laitteen (lehtipuhallin, pensasleikkuri) johon samat akut käy.
Meluttomuus – akkusahan suurin etu
Melun suhteen on tarpeen ensin valita näkökulmansa tykkääkö pörinästä vai ei? Sahojen kanssa pelaavissa on sitäkin koulukuntaan joilla lisätehoa polttomoottorisahoihin haetaan virittämällä, mikä käytännössä usein lisää äänenpainetta melkoisesti vakiomoottoriin nähden. Akkusaha ei ole mitenkään äänetön mutta huomattavasti hiljaisempi joka on merkittävä etu erityisesti rakennetussa ympäristössä ja ihmisten pihoilla toimiessa. Ajattelen meluhaittojen vähenemisen olevan merkittävä etu niin sahan käyttäjälle, asiakkaille, asiakkaiden naapureille ja miksei myös eläinkunnan edustajille. Työparin kanssa kommunikointi on helpompaa ja muutenkin pysyy kartalla ympäristöstään ja siihen odottamatta ilmaantuneista ihmisistä. Toisaalta moottorin pärinä ei varoita samaan tapaan lähellä liikkuvia, mutta kokemukset ovat osoittaneet, ettei se pärinäkään oikein toimi, vaan tärkeintä on olla riittävän tietoinen ympäristöstä ja olla ihmisiä avuksi havainnoimassa ja varoittamassa.
Kenelle akkusaha sopii?
Akkusahat sopivat varsin monille käyttäjille. Satunnainen sahuri ei välttämättä ole urakassaan niin kiireinen ettei akkuja joutaisi lataamaan välillä. Satunnaisessa käyttössä on eduksi ettei polttoaine vanhene tankkeihin ja kanistereihin. Iäkkäämmillä käyttäjillä voi tulla vaikeuksia saada polttomoottorisaha käyntiin mistä akkusahoissa ei tarvitse välittää. Akkusahoissa on myös pienempi huollon tarve, mikä on eduksi jos aikaa halutaan käyttää vain sahaamiseen eikä huoltoon.
Puunkaatoyrittäjän näkökulmasta akkusahoilla on paikkansa erityisesti kiipeilysahoina, mutta myös karsintaan ja puiden kaatoon. Monesti puita kaadetaan kerralla vain muutamia ja asiakas saattaa haluta hoitaa itse lopun urakasta. Isojen puiden kaadossa on edelleen tarve tehokkaille polttomoottorisahoille, samoin työkohteissa joissa useampi kaadettu runko pätkitään klapimittaan. Tällöin sahaamista tulee määrällisesti niin paljon, että sujuvampaa on kaivaa kalustosta polttomoottorisaha käyttöön. Ammattikäyttäjällä sahakalustoa on joka tapauksessa vähän laajemmin eikä yhdellä sahalla ole tarpeen pärjätä joka tilanteessa. Satunnaisen käytäjän kannattaa tehdä valinta omia käyttötarpeita ja taloudellista panostustaan harkiten.
Havukaato käyttää työmailla sekä akku- että polttomoottorisahoja kohteen mukaan valiten. Tiiviillä omakotialueilla ja mökkipihoilla akkusahan pienempi melu ja pakokaasuttomuus ovat usein merkittävä etu.
Jos pihallasi on kaadettava puu Mikkelissä tai lähialueilla, voit pyytää maksuttoman arvion helposti.
